Validointi on asia, jonka jokainen ihminen haluaisi kuulla. Se tarkoittaa, että jokin asia on totta ja sillä on looginen tai faktaan perustuva syy olla sellainen kuin on. Tämä artikkeli on kirjoitettu pohjaamaan tunteisiin liittyvää validointia. Mitä ikinä ihminen tunteekaan, se on validia. Jokaiselle tunnetilalle on syynsä ja on hyödyllistä validoida tunteet – sekä itsellämme että toisilla ihmisillä. Tunteet kasvattavat voimaansa, ellei niitä ilmaista. Kun tunne kohdataan, sallitaan ja validoidaan – se yleensä menettää negatiivisen voimansa ja pienenee.

Validointi on myös tunteen kohtaamista. Sitä, että hyväksymme, näämme ja ymmärrämme tunteen perspektiiviä. Näin ollen validointi on myös tärkeä askel matkalla itsensähyväksymiseen ja sitä kautta itsensä rakastamiseen.

Usein kun kuulemme toisen ihmisen puhuvan meille vaikeista tunteistaan, haluamme hypätä suoraan tarjoamaan ratkaisuja. Tai käännämme puheen itseemme.  Meidän tehtävämme ei ole kuitenkaan pelastaa ihmistä tunteiltaan tai muuttaa niitä. Tällöin keskustelun aloittanut henkilö voi kokea itsensä merkityksettömäksi tai hylätyksi ja häntä ei olla kohdattu aidolla tasolla. Tunteet muuttuvat itsestään kun ne hyväksytään. Ja joskus ihmisellä itsellään voi olla vaikeuksia sallia omaa perspektiiviään ja tunteitaan. Silloin sinä voit auttaa häntä parhaiten validoimalla – eli näkemällä, kuuntelemalla ja varmistamalla hänelle, että tunne, mitä hän tuntee, on loogista kyseisessä tilateessa. Alla on muutamia esimerkkikuvia havainnollistamaan validointia. Kuvat on instagramista ja kuvien alkuperäiset lähteet näkyvät kuvissa.

Image credit: Instagram @HeyDrJustine

Image credit: Instagram @Dr.TracyD

Kun validoit ihmisiä – ja itseäsi, annat kohteelle luvan olla juuri sellainen kuin hän on ja juuri siinä kohtaa elämää kuin hän on. Tunteet kuuluvat elämään. Mikään ei ole mennyt pieleen kun ne ilmaantuvat pintaan. Kun tarkastelemme jonkun ihmisen henkilöhistoriaa, päivän tapahtumia ja ajatusmalleja on A I N A ymmärrettävää, että hän tuntee niin kuin tuntee. Kuinka monta kertaa joku on pysähtynyt kanssasi ja antanut sinulle tilaa tuntea mitä tunnet? Ja kuinka monta kertaa sinut ja tunteesi on sivuutettu lauseille kuten “älä nyt viitti, eihän tuossa ollut mitään” “lopeta murjotus” “nyt sä ylireagoit” tai “keskity vaan positiiviseen”. Näissä esimerkeissä alkuperäistä tunnetta ei ole validoitu.

Miltä validointi sitten kuulostaa?

Voit sanoa esimerkiksi näin: “Ymmärrän täysin, miksi sinusta tuntuu tuolta.” “Kuulen, että olet surullinen ja se on normaalia” “Kuka tahansa tuntisi noin sinun tilanteessasi.” “Mikään ei ole mennyt pieleen, sinulla on oikeus tuntea niin kuin tunnet.”

Kun tunne on kohdattu ja hyväksytty, voidaan sen jälkeen siirtyä yhdessä miettimään ratkaisuja tai kuinka kavuta tunneasteikkoa ylöspäin myönteisempiin tunteisiin. Tunne tulee kuitenkin kohdata ensin, jos haluamme maailmasta paikan, jossa mielenterveys ja yksinäisyys eivät ole suuria ongelmia.

Tähän haluan vielä huomauttaa, että validointi ja samaa mieltä oleminen ovat kaksi eri asiaa. Se, että validoit jonkun tunnetilan, ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla samaa mieltä hänen kanssaan. Jokaisella on oikeus omaan näkökulmaansa ja mielipiteseen.

Validointi kysyy sinua kuitenkin näkemään asiat toisen ihmisen näkökulmasta. Se luo henkilölle olon, että todella välität hänestä, kiinnität häneen huomiota ja sitä kautta tunnet empatiaa heidän kokemuksestaan.

Silloin asian ilmaissut ihminen ei ole yksin tai koe yksinäisyyttä – koska olette YHDESSÄ tunnetilassa, jaatte ja sallitte saman tunnetilan, joka voi tästä johtuen jällleen muuttua ja jatkaa matkaansa.

Ajatukset vs. Tunteet

Tunteita validoidessa emme myöskään validoi tunteen takana olevia ajatuksia. Esimerkki tästä olisi jos sinulle sanottaisiin:

“Mä oon niin lihava”

jolloin et vastaisi “Niimpä, sä oot lihava”

vaan lempeämmin:  “Ymmärrän, että sinulle on saattanut tulla sellainen olo, tai että sinulla on sellaisia ajatuksia”

Miten validoida ?

1.Huomaa tunne sanojen takana. Kuuntele aktiivisesti ja ole läsnä toisen ihmisen kanssa.

2. Ota tunne vastaan, luoden sanoilla tai energiallasi tilan, jossa tunne on sallittu, nähty ja hyväksytty.

3. Peilaa ja reflektoi huomaamasi tunne takaisin sen ilmaisseelle henkilölle. Käytä tässä vaiheessa omia sanojasi. Yritä todella ymmärtää ihmisen näkökulmaa, ei omasta perspektiivistäsi, vaan hänen perspektiivistään. Voit toistaa huomaamasi tunteen nimen ja kysyä lisäkysymyksiä ymmärtääksesi tunteen ilmaisijaa vieläkin paremmin.

4. Olet ehkä joskus tuntenut jotakin samanlaista, mitä sinä tarvitsit tuolloin? Joskus ihmistä auttaa myös kuulla, ettei ole ainut ihminen kuka on kokenut tällaisia tunteita.

Emotionaalinen hyvinvointi on tärkeä osa ihmisyyttä. Jokainen meistä on varmasti joskus kokenut, ettei ole tullut ymmärretyksi. Tiedämme, miten pahalta se voi tuntua. Aletaan siis aktiivisesti kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiamme ja tunteitamme edes hieman paremmin validoinnin kautta. Kaikki taidot paranevat ajan kanssa, kun niitä käytetään.